Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se julkisuuslaissa tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Väestötietojärjestelmään talletettavat tiedot ovat viranomaisen hallussa olevia tallenteita ja perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu (PeVL 3/2009 vp, s. 2). Väestötietojärjestelmän tietojen julkisuuteen sovelletaan julkisuuslakia ja sen salassapitosäännöksiä, jollei laissa toisin säädetä.
Tässä hallituksen esityksessä esitetään muutoksia Digi- ja väestötietoviraston toimialaa koskevaan sääntelyyn. Eduskunta on aikaisemmin hyväksynyt lain Digi- ja väestötietovirastosta (304/2019) sekä lain aluehallintovirastoista annetun lain 4 §:n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta (305/2019). Nämä lait mahdollistavat toiminnallisen organisaatiomuutoksen, jossa yhdistetään nykyisten Väestörekisterikeskuksen, maistraattien sekä Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimivan maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön tehtävät uudeksi kokonaisuudeksi Väestörekisterikeskukseen. Samalla viraston nimi muutetaan Digi- ja väestötietovirastoksi. Digi- ja väestötietovirasto aloittaa toimintansa 1 päivänä tammikuuta 2020.
Väestörekisterikeskus, maistraatit ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö ovat olleet laajasti edustettuina kaikissa alatyöryhmissä. Lisäksi henkilöstö on ollut edustettuna kaikissa työryhmissä, lukuun ottamatta johdon foorumia. Alatyöryhmät ovat asettaneet pienryhmiä ratkomaan erilliskysymyksiä ja kutsuneet kokouksiinsa asiantuntijoita kuultaviksi. Valmistelun yhteydessä on järjestetty useita henkilöstötilaisuuksia.
Väestötietojärjestelmän tietojen käsittelyyn ja varmennettuun sähköiseen asiointiin sovellettavasta yleislainsäädännöstä mainittavia ovat erityisesti tietosuojalaki (1050/2018), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettu laki (13/2003), tunnistuslaki, hallintolaki (434/2003), hallintolainkäyttölaki (586/1996), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) sekä laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019). Hallintolainkäyttölaki kumoutuu 1 päivänä tammikuuta 2020, ja jatkossa hallintoasioita koskevasta oikeudenkäynnistä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Lausuntokierroksella mukana oli myös esitys kotikuntalain muuttamisesta niin, että kuntien välisten muuttojen rekisteröinti voitaisiin tehdä suoraan ilmoituksen perusteella. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia katsoi, että kotipaikkaa koskeva merkintä on väärinkäytöksille ja virheelliselle ilmoittamiselle altis ja että merkinnän virheettömyyden ja rekisteröidyn oikeussuojan toteutumisen kannalta keskeisiä edellytyksiä ja rajoituksia tulisi täsmentää. Oikeusministeriö piti tärkeänä varmistaa asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. Jatkovalmistelun aikana muutosehdotus päätettiin poistaa esityksestä. Mahdollisuuksia kuntien välisten muuttojen automatisointiin tullaan arvioimaan erikseen.
Rekisterinpitoa koskevien muutosten lisäksi väestötietolaissa olisi laajemmin muutettava toimivaltaa ja tehtäviä koskevaa sääntelyä niin, että Ahvenanmaan valtionviraston toimivallasta säädetään erikseen. Lisäksi sääntelyn selkeyttämiseksi väestötietolaista purettaisiin sellaisia säännöksiä, jotka ovat tietosuoja-asetuksen voimaan tultua tarpeettomia tai liian yksityiskohtaisia. Samalla tehtäisiin yksittäisiä käytännön tarpeista tai muun sääntelyn kehityksestä johtuvia muutoksia.
Vaalikaudella 2015—2019 tehtiin päätös ja aloitettiin valmistelu kokonaisuudesta maistraattien, Väestörekisterikeskuksen ja Itä-Suomen alehallintoviraston tehtävien yhdistämiseksi Väestörekisterikeskukseen. Uudistuksen taustalla on ollut periaatelinjaus siitä, että valtion hallintotehtävissä tulee olla valtakunnallinen toimivalta sekä yhtenäiset toimintatavat ja ratkaisukäytännöt silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa.